Heroiinin hinta ja puhtaus


Laatikko 10: Buprenorfiini: hoito-, väärinkäyttö- ja määräyskäytännöt, EMCDDA:n vuoden 2005 vuosiraportti: erityiskysymykset

Viimeisten 10 vuoden aikana buprenorfiini on yleistynyt Euroopassa vaihtoehtona metadonille opiaattiriippuvuuden hoidossa. Alun perin kipulääkkeeksi kehitettyä buprenorfiinia ehdotettiin käytettäväksi opiaattiriippuvuuden hoidossa ensimmäisen kerran 1970‑luvun lopulla. Erityiskysymyksessä kuvaillaan, miten buprenorfiinia alettiin käyttää EU:n 15 vanhassa jäsenvaltiossa opiaattiriippuvuuden hoidossa ja miten sen käyttö levisi näissä maissa ja uusiin jäsenvaltioihin.

Erityiskysymyksessä vertaillaan buprenorfiinin ja metadonin tehokkuutta ja kustannuksia. Siinä myös kuvaillaan buprenorfiinihoidon tarjontaa Euroopassa ja vertaillaan jäsenvaltioita, joissa opiaattiriippuvuutta hoidetaan ensisijaisesti buprenorfiinilla, ja jäsenvaltioita, joissa lääkehoidossa käytetään pääasiallisesti metadonia. Vertailun tuloksista ilmenee muun muassa, että noin 20 prosenttia EU:n nykyisistä lääkehoidossa olevista asiakkaista saa buprenorfiinia, joskin suurin osa näistä asiakkaista keskittyy yhteen maahan (Ranska). Buprenorfiinin käyttö on yleisesti ottaen levinnyt useisiin maihin, mutta useimmissa jäsenvaltioissa asiakkaita on edelleen vähän.

Buprenorfiinia tarkastellaan mahdollisen väärinkäytön näkökulmasta. Ensimmäinen havainto on, että buprenorfiinin väärinkäyttö on yleistä vain muutamassa maassa ja muualla se on harvinaista. Buprenorfiinin väärinkäytön painottumisesta tiettyihin väestöryhmiin tai ikäryhmiin on jonkin verran näyttöä, ja erityisiä bupreforfiinin väärinkäyttäjäryhmiä on pyritty tunnistamaan. Buprenorfiinin väärinkäytöstä aiheutuvat kuolemat ovat harvinaisia, mutta tieteellisessä kirjallisuudessa ja joidenkin Euroopan maiden raporteissa on mainittu muutama tapaus. Erityiskysymyksessä verrataan buprenorfiinin ja metadonin väärinkäytöstä aiheutuneita kuolemantapauksia.

Erityiskysymyksessä tehdään johtopäätöksiä buprenorfiinin ja metadonin hyödyistä opiaattiriippuvuuden hoidossa. Buprenorfiinin katsotaan tarjoavan mahdollisuus parantaa ja helpottaa lääkehoidon saatavuutta.

Tämä erityiskysymys on saatavilla painetussa muodossa ja Internetin kautta ainoastaan englanniksi.


Euroopassa on kahdenlaista heroiinia: yleisesti saatavilla olevaa ruskeaa heroiinia (emäksisessä muodossa) ja harvinaisempaa, kalliimpaa valkoista heroiinia (suolan muodossa), joka on yleensä peräisin Kaakkois-Aasiasta. Vuonna 2003 ruskean heroiinin keskihinta katukaupassa vaihteli EU:ssa Belgian 27 eurosta Ruotsin 144 euroon grammalta, kun taas valkoisen heroiinin hinta vaihteli 25 eurosta (Slovakia) 216 euroon (Ruotsi) (168). Hintaero liittyy todennäköisesti myytävän huumeen puhtauteen.

Vuonna 2003 ruskean heroiinin keskimääräinen puhtausaste EU:n katukaupassa vaihteli Itävallan 6 prosentista Maltan 40 prosenttiin. Vain muutama maa toimitti tietoja valkoisen heroiinin puhtausasteesta (169), ja näissä maissa se vaihteli keskimäärin Suomen 6 prosentista Norjan 70 prosenttiin (170).


(168) Ks. taulukko PPP-2 (osa i) vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.

(169) Ks. taulukko PPP-6 (osa i) vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.

(170) Norjan otos oli pieni (n = 8).